torstai 30. elokuuta 2018

Irti päästämisen jalo taito

Kyky päästää irti. Siinä onkin yksi ihmisen tärkeimmistä taidoista. Se on oikeastaan selviytymisen ehto, mikäli ihanteena ylipäätään on pysyä suhteellisen täysjärkisenä maanantaista sunnuntaihin 52 viikkoa vuodesta. Hyvinvoinnin kannalta olisikin hyvä oppia hellittämään otetta oikeissa kohdissa. Elämän voi toki käyttää takertumalla tiukasti kaikkeen pian mainittavaan, mutta aikamoista rämpimästähän se silloin on.

Mistä sitten pitäisi päästää irti? 

Otetaan helpot ensin. Niin yksilölle kuin yhteiskunnalle olisi edullista pyrkiä eroon päihteistä, valkoisesta sokerista ja ylimääräisestä rasvasta. Riippuvuuksille, liialle tavaralle, muoville, öljylle, velkakierteelle, vanupuikoille ja kertakäyttöisyydelle tulisi myös näyttää ulko-ovea. Helppo homma, vai mitä.

Lisätään vaikeusastetta. Menneestä voi myös päästää irti. Toistan vielä. Eilisen voi antaa mennä menojaan. Katkeruus ja kauna ovat kaikkein painavimpia matkalaukkuja. Paha mieli, pettymys ja pakkoajatukset eivät ole myöskään sen kevyempiä – puhumattakaan nyt ahdistuksesta tai häpeästä. Näistä laukuista kannattaisikin irrottaa suosiolla ote. Ne voi jättää esimerkiksi yksi kerrallaan tienvarteen. Tai viskata voimalla jokeen. Vaikka sitten terapeutin kanssa. 

Eikä lista tähän lopu. Irti tulisi päästää myös täydellisyyden tavoittelusta, epärealistisista odotuksista sekä muiden asettamista vaatimuksista ja niiden tuomista paineista. Vapaaksi niistä. On myös olemassa paljon asioita, joita ei voi muuttaa ja joille ei voi mitään. Irti niistäkin.

Niin hankalaa kuin se onkin, joskus myös ihmisistä on päästettävä irti. On turha tuhlata aikaa seurustelusuhteeseen, jossa ei ole tulevaisuutta. Tai niin kutsuttuihin kavereihin, jotka vievät aivan väärään suuntaan. Erityisen voimakkaasti on syytä ravistella itsensä irti ihmisestä, joka saa sielun lommoille ja ihon mustelmille. 

Kaikkein raskainta irti päästäminen on kuitenkin siellä, missä aika ja ikuisuus kohtaavat. Siellä, missä otteen hellittäminen tarkoittaa toisen päästämistä rajan tuolle puolen. Se tekee kipeää.

Niin.

Irti päästäminen on monesti se vaikein vaihtoehto. Usein myös pelottavin. Läheskään aina muita vaihtoehtoja ei kuitenkaan valitettavasti ole.

Tämä ei onneksi ole koko totuus.

Nimittäin kun päästää irti, voi samalla tarttua johonkin uuteen. Tähän päivään. Valoon. Ystäviin. Perheeseen. Rakkauteen.

Voi tarttua elämään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti