tiistai 7. elokuuta 2018

Pentik-vaimous

Oletko koskaan kuullut Pentik-vaimosta? Hänestä, jonka täydellisestä olohuoneesta, virheettömistä ihohuokosista ja loputtomasta myönteisyydestä lehdet kirjoittavat. Kenties. 

Mikäli tämä ihmislaji on sinulle kuitenkin täysin vieras, älä huoli, teen sen sinulle tutuksi. Äläkä suotta anna termin hämätä. Pentik-vaimous ei varsinaisesti liity siviilisäätyyn. Kyseessä on pikemminkin elämäntapa. 

Pentik-vaimo on keittiön jumalatar. Hän hallitsee niin etniset ruoat kuin perinneherkut. Hävikkiä ei synny, koska ruokalista on suunniteltu etukäteen – satokauden kasvikset huomioiden. Tarvittaessa ylijääneestä kaurapuurosta pyöräytetään tuoreet sämpylät ja päiväysvanhasta kermaviilistä leivotaan työkavereille marjapiirakka.

Pentik-vaimon kodissa on hyvä olla. Se on siisti ja tyylikäs, mutta samalla lämmin ja kotoisa. Tyynynpäälliset ja ikkunaverhot ovat omaa käsialaa, kuten myös kylpyhuoneen virkattu matto. Ilmassa tuoksuvat rauha ja rakkaus, mitä viestivät myös seinille kehystetyt kultaisimmat muistot.

Pentik-vaimo pitää huolta itsestään. Hän käyttää silmänympärysvoidetta ja kuorii ihonsa säännöllisesti. Hän vahvistaa tukilihaksiaan Pilates-tunnilla ja mieltään Maaret Kallion kirjoituksilla. Kiitollisuuspäiväkirjaakin hän täyttää aina ennen nukkumaanmenoa. 

Luonteeltaan Pentik-vaimo on lämmin, rakastettava ja äärettömän nöyrä. Hänestä on helppo pitää. Hän solmii ja ylläpitää syviä ystävyyssuhteita, tekee vapaaehtoistyötä ja askartelee sukulaisille joulukortit. Hänen sydämessään on tilaa maailman lapsille, naapuritalon vanhuksille ja pihaan eksyneelle siilille.

Pentik-vaimo on täydellinen. Niin täydellinen, että olemme ottaneet ystäviemme kesken tavaksi jakaa toisillemme leikkimielisesti pisteitä Pentik-vaimoudesta. Minullekin niitä on kertynyt jo aika monta.

Voit kuitenkin huokaista helpotuksesta ja vapautua tästä harhakuvitelmasta. Täysverisiä Pentik-vaimoja ei nimittäin ole olemassakaan. Moni pääsee kyllä lähelle. Todellisuudessa kuitenkin siellä, missä on Pentik-vaimo, lymyilee myös Market-vaimo. Hänet luultavasti tunnetkin jo.

Market-vaimo ei aina muista, jaksa tai viitsi. Hänellä on pyykit pesemättä, pölyt pyyhkimättä ja kirjaston kirjat palauttamatta. Hän venyttää niin hiustenpesua kuin pinttyneen kattilan tiskausta. Vieraspatjankin hän kantaa varastoon vasta kolme viikkoa vieraiden lähdön jälkeen.

Market-vaimon ruskea kastike palaa pohjaan ja pannukakku unohtuu uuniin. Raskaan työviikon jälkeen hän sortuu eineksiin, ja jälkiruoaksi hän napostelee pahaan oloon asti irtokarkkeja.

Ei ole tavatonta, että Market-vaimo väsyy ja ärsyyntyy. Elämä ei aina tunnu suurelta lahjalta, eikä uusi päivä jännittävältä seikkailulta. Toisinaan Market-vaimo kyllästyykin niin itseensä kuin idiootteihin ympärillään. Litra jäätelöä ja kaksi tuotantokautta Gilmoren tyttöjä helpottavat hieman, mutta seuraava aamu saattaa silti alkaa väärällä jalalla.

En tiedä sinusta, mutta minä löydän itsestäni sekä Pentik- että Market-vaimon. Onkin ihan okei olla niitä molempia yhtä aikaa. Valtasuhteet voivat tietysti vaihdella tunnista, päivästä tai viikosta riippuen, mutta oleellista on, ettei kummastakaan tarvitse pyrkiä eroon. 

Pentik-vaimo nimittäin tarvitsee vastapainokseen Market-vaimon ja toisinpäin. Ääripäiden kanssa on siis syytä olla varovainen, sillä ilman toinen toistaan Market-vaimo vajoaa helposti synkkyyteen ja Pentik-vaimo sortuu  liialliseen suorittamiseen. 

Eläkööt he siis sulassa sovussa keskenään: Pentik-vaimo ja Market-vaimo. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti