Aavistin syntymäsi jo
ennen kuin minulle ja siskolleni edes kerrotiin perheeseen saapuvasta
iltatähdestä. Siitä on merkintä päiväkirjassani.
Ja ei mennyt kauaa,
kun minusta todella tuli isosiskosi. Olin 13-vuotias. Lähes saman ikäinen kuin
sinä olet nyt.
Isä lähetti yöllä
viestin sairaalasta, että nyt on veli syntynyt. Hymyilin leveästi ja painoin
pääni takaisin tyynyyn. Minulla ei käynyt ollenkaan mielessä, että siskoani
tai seurauksemme tulleita isovanhempiamme olisi myös saattanut kiinnostaa tämä 3100 grammaa painava uutinen.
Olin niin onnellinen ja ylpeä sinusta, minun pienestä punatukkaisesta veljestäni.
Hoidin sinua alusta asti suurella innolla. Vaihdoin vaippoja, syötin,
nukutin ja leikitin. Se oli ihanaa.
Erityisen hauskaa kehitystäsi
oli seurata silloin, kun opettelit puhumaan. Muistat varmaan, kuinka
r-kirjain tuotti aluksi hankaluuksia. Voi sitä onnen päivää, kun istuimme
olohuoneen lattialla ja kymmenien toistojen jälkeen halmaasta tuli lopulta harrrrmaa.
Sanaisen arkun
avattuasi olet ilahduttanut oivalluksillasi perhettämme monesti. Onhan se
esimerkiksi totta, että lehmän kakka haisee ihan paskalle. Miten uskomattoman teräviä
havaintoja 3-vuotias osaakaan tehdä elämän realiteeteista.
Isosiskonasi oleminen on yksi parhaimmista asioista mitä tiedän. Samalla se on myös äärettömän raskasta. Täytyy syödä jäätelöä ja käydä huvipuistoissa. Pitää
kokeilla seinäkiipeilyä, trampoliinihallia ja köysiratapuistoa. Kerran oli
pakko myös leikkiä lasersotaa. Mutta minkäs teet.
Niin kivaa kun kanssasi onkin kokeilla kaiken maailman hömpötyksiä, parhaimmat yhteiset hetket ovat kuitenkin varsin arkisia. Piknik takapihalla. Yökyläilyt. Iltapalalla syödyt voileivät ja
kuuma kaakao. Tai se kuinka hiljattain kauhistelit, miten en ole ikinä
maistanut vanilja-suklaan makuista Paula-vanukasta. Sehän on täysin erilainen kuin
suklaa-vanilja -versio, eikä sitä löydy kotipaikan S-marketista.
Nykyään sinun kumisaappaasi
ovat minulle aivan liian isot. Sinä ja sinun vaaleat kiehkurasi kasvavat hurjaa
vauhtia. Se on hassua, vaikka niinhän sen kuuluukin mennä.
Sinusta on vaikka
mihin. Usko pois. Olet äärimmäisen lahjakas, esimerkiksi matematiikassa ja musiikissa. Samalla olet myös ihailtavan herkkä ja aito. Toivon todella, ettei
kukaan koskaan polje kaunista sydäntäsi.
Ja vaikka vastaat
viesteihini lähinnä ”joo” tai ”ok” (jos vastaat), minä tiedän, että sanojesi
taakse kätkeytyy paljon enemmän. Huomaan sen, kun halaat minua aina tullessa ja mennessä. Siitäkin huolimatta että olisin taas kerran pakottanut sinut pelaamaan lautapelejä kanssani.
Olet mahtava pikkuveli.
Terveisin,
Olet mahtava pikkuveli.
Terveisin,
se vanhempi sisko
PS. Alla yksi hauskimmista kuvista sinusta häistämme. Kiitos, kun sain julkaista sen.
PS. Alla yksi hauskimmista kuvista sinusta häistämme. Kiitos, kun sain julkaista sen.
Ei ollut olohuoneen lattia jossa opin sanan Harmaa vaan sinun oma vanha huone joss minä nukun tällä hetkellä.
VastaaPoista